Päivisin viihdytän itseäni leipätyöni parissa kansainvälisen markkinoinnin maailmassa ja siitä ylijäävän osuuden yleensä varsin koirapitoisissa merkeissä. Sen lisäksi vapaa-aikaa voi loistokkaasti käyttää matkustamiseen ja valokuvaukseen.
Kuviani löydät satutuomela.kuvat.fi .
Päälajinani on luonnollisesti agility, mutta sen lisäksi on toki tullut enemmän ja vähemmän treenailtua temppuja, tokoa ja rallytokoa. Koirat ovat kuuluneet elämääni jo 90-luvun alkupuolelta lähtien, kun ensimmäinen itsepäisyyden multihuipentuma tassutteli taloon japaninpystykorvan muodossa - josta siis lähti kipinä koirankoulutukseen. KTM -opintojen ollessa ehtoopuolella vaihtoineen hankimme vihdoin sen "ensimmäisen oman koiran" ja oli aikamoista sattuman kauppaa, että se oli 2008 syksyllä meille muuttanut aikuinen shelttineiti Nati (Sunsweet Child of the Night).
Nati päätti sijoituskoirana laittaa kaikki munat yhteen koriin ja panosti määrän sijasta laatuun: maailmaan tupsahti Java (Yokotai Blue Moon, jonka piti olla ihan väärää sukupuolta ja väärän värinen. Javahan ei tästä lannistunut, vaan oli ilmeisesti päättänyt siitä huolimatta meille muuttaa, joten lokakuussa 2009 laumamme kasvoi yhdellä karvanaattorilla. Onneksi näin, sillä tästä alkoikin sitten huikea tarinamme, niin agilityn parissa kuin muuteenkin. Java on minun elämäni koira <3
Yksi suuri unelmani sai vielä jatkumoa, kun jälleen kerran yllättäen keväällä 2015 syntyi Javalle tomera merleneiti Kotkaan. Meillä ei vielä pitänyt olla koiran paikkaa auki, koska Javakin oli vasta 5,5v, mutta joskus parhaat asiat eivät vaan kysy kalenteria. Meillä ei etenkään pitänyt olla narttukoiran mentävää paikkaa, koska olin jo viehättynyt tuosta yksiulotteisesta uroskoiraagilitystä. Iona (Käpylaakson Ilon Tuoja) imeskeli kaikessa rauhassa hupparin nauhojani, kun päätin kymmeneltä maanantai-iltana kasvattajan lattialla reilu 8 viikkoisia tuholaisia pallutellessa, että joskus ei tarvitse olla järkevä ja merleneiti muuttaa meille. Lisäksi Ionan myötä tuli myöhemmin mahdollisuus myös kokeilla kasvattajan polkua, joten kennelnimi Aysling myönnettiin 2018 ja ensimmäinen oma pentue syntyi 2020. Siitä jäi kotiin pikkulohikärmes Ness (Aysling Aww Freya) ja Ionan toisesta pentueeesta 2022 vielä haisulin sukulainen Yuku (Aysling Be My Jigglypuff).
Käytä
n varsin paljon eforttia omaan kehittymiseen agilityn saralla ja onkin ollut valtavan motivoivaa, että tehty työ on kantanut tulosta. Käyn säännöllisesti yksityisillä kouluttajilla tavoitteena hakea sieltä rakennuspallkoita omaan agilityyn, emmekä noudata mitään tiettyä systeemiä tai kouluttajan metodia. Agilityuran tähän astisia kohokohtia on varmasti maajoukkuepaikka ja edustus PM-kisoissa kisoissa Norjassa 2016. Lisäksi Iona on shelttien maailmanmestaruuskisoissa ollut upeasti neljäs 2019 Sveitsin Fräschelissä. Muutama SM-mitali löytyy myös gameslajeista 2023. Tällä hetkellä kisaaminen on itsellä ehkäpä pienemmässä roolissa ja olenkin viime vuosina panostanut valmentamiseen. Oman lajiharrastamisen siis lisäksi koulutan mahdollisuuksien mukaan ympäri Suomen maata sekä valmennan koirakkoja. Minulla on 2013 hankittu agilityn koulutusohjaajapätevyys.
Koulutusfilosofiani heijastelee täysin omaa agilityfilosofiaani. Minun agiilityni on parhaimmillaan yksinkertaista ja etenevää, jossa pääpaino on linjoissa, koiran hyvässä esteosaamisessa ja omassa liikkeessä + rytmissä. Sen lisäksi tarvitaan motivoituneet koirakon molemmat osapuolet. Olen jonkinverran luennoinut ja ollut pitämässä motivaatio/palkkaus/leikkimisworkshoppeja, koska sopivat palkkausmenetelmät ja vireenhallinta ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä, jotta itse lajia pääsee tekemään tehokkaasti. Sen lisäksi koulutusmenetelmäni ovat hyvin koiralähtöisiä: erityisesti sheippaaminen ja muu positiivinen vahvistaminen on loistava tie koiran ymmärtämiseen ja menestykseen.
Kysyttävää? Minut tavoittaa satu.tuomela (at) gmail.com.